Yleistä koiran ruokinnasta

Ravitsemusopilla tarkoitetaan rehujen ja niiden sisältämien ravinteiden ja muiden ainesosien tutkimusta.  Samalla selvitetään rehun sisältämien ainesosien vaikutukset, niiden keskinäinen vuorovaikutus, tasapaino, imeytyminen sekä sulavuus.

Ravintoaineet jaetaan kuuteen ryhmään:  vesi, hiilihydraatit, proteiinit, rasvat, vitamiinit ja kivennäisaineet.  Kullakin on tietty tehtävänsä, jolla ne edistävät kasvua, aineenvaihduntaa ja terveyttä.

Vesi on tärkein elämän ylläpitäjä. Suurin osa aineenvaihduntaan liittyvistä toiminnoista ja kemiallisista reaktioista edellyttää solulta nestemäistä väliainetta. Myös lämmönsäätely ja ruoansulatus vaativat vettä.  Lemmikkimme saavat tarvitsemansa veden kolmesta eri lähteestä: ravinto, juomavesi ja aineenvaihdunnan tuottama (metabolinen) vesi.

Proteiinit

Proteiinit muodostavat karvan, sulkien, ihon, kynsien, jänteiden, nivelsiteiden ja rustojen tärkeimmän rakenneosan. Ne ovat entsyymejä, joiden merkitys ruoansulatukselle on keskeinen.  Samoin proteiinimolekyyleistä koostuvat monet hormonit, kuten esim. insuliini. Veriproteiinit, kuten hemoglobiini ovat tärkeitä kantoaineita. Myös ne vasta-aineet, jotka mahdollistavat ruumiin vastustuskyvyn sairauksille, koostuvat suurista proteiinimolekyyleistä.

Elimistön sisältämä proteiinimäärä ei ole vakio. Kyseessä on jatkuva hajoamisen ja syntymisen prosessi.  Proteiinin jatkuva säännöllinen saanti ravinnon mukana on tarpeen, jotta aineenvaihdunta, elimistön uusiutuminen ja kasvu olisi mahdollista. Aikuisella eläimellä proteiinipuutos johtaa typpitasapainon häiriintymiseen, mikä ilmenee lihaksiston vähittäisenä surkastumisena. Nuorilla eläimillä kasvu ja kehitys hidastuvat.

Kasvun ja kudosten muodostamisen edistämiseksi tulisi proteiinipitoisuuden kasvaville pennuille ja nuorille koirille tarkoitetuissa täysrehuissa olla jonkin verran korkeampi kuin aikuisille eläimille tarkoitetuissa. Kuten rasva, myös proteiini lisää ravinnon maittavuutta.

Hiilihydraatit

Hiilihydraatit ovat hyvä energialähde.  Niitä tulisi lisätä ruokaan sopivassa määrin, jotta proteiineja ei tarvitsisi tuhlata energiatarpeen täyttämiseen vaan ne käytettäisiin kudosten uusimiseen ja kasvuun.

Hiilihydraatteihin luetaan myös ne heikosti sulavat kuidut, jotka tuottavat paksusuolen tarvitseman (vähäisen) määrän lyhytketjuisia rasvahappoja, paisuttavat suolen ravintomassaa ja edistävät täten huomattavasti suolen terveyttä.

Rasva

Rasvassa energia on tarjolla puhtaimmassa muodossaan (ts. 1 g rasvaa sisältää yli kaksinkertaisen määrän energiaa verrattuna 1 g proteiinia tai hiilihydraattia).  Rasvasta elimistö saa elintärkeitä rasvahappoja, jotka mahdollistavat rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisen.  Lisäksi rasva tekee ravinnosta maukasta ja helposti sulavaa.  Käytettäessä tasapainotettuja, ravintoarvoltaan hyviä ja korkeahkon rasvaprosentin omaavia täysrehuja, tulisi ravinnon määrää muistaa tarkkailla.

Energia

Aineenvaihduntaprosessi, ja samalla elimistön ja kudosten toiminta ja uusiutuminen, henkinen työ ja ruumiinlämmön säätely vaativat energiaa.  Siksi rehun energiasisältö on aina tärkein kriteeri arvioitaessa lemmikkieläimen ravintoa.

Rehun ravintoarvo määrittelee pääasiassa päivittäin tarvittavan ruoan määrän ja vaikuttaa samalla myös eläimen saamien muiden olennaisten ravintoaineiden määrään.

Koiran tai kissan tarvitsema päivittäinen ruoka-annos riippuu iästä, sukukypsyydestä, kunnosta, rasituksesta, rodusta, vilkkaudesta ja ympäristöstä.  Kaupallisten täysrehujen ohjearvot ovat viitteellisiä, siksi kunkin lemmikin yksilöllinen ravinnon tarve tulisi määritellä erikseen.

Koiran ja kissan energiantarve on korkeampi kasvun aikana, lisääntymisvaiheessa, ruumiillisen rasituksen aikana sekä tiettyjen ympäristötekijöiden seurauksena.  Imetyksen aikana voi koiran tai kissan energiatarve olla jopa kolminkertainen normaaliin verrattuna, pentueen koosta riippuen.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kylmän ilmaston olosuhteissa (alle 15°C) koiran energiantarve kasvaa noin 25 %, jotta se voisi ylläpitää normaalin elopainonsa.